haluan takaisin metsään

#ootd

OI VOI oi oi, olin äiskän ja iskän luona. käytiin mustikassa äitin kanssa ekana päivänä, ja tokana päivänä otettiin iskä mukaan, ja lähdettiin veneellä saareen, jossa kerättiin puolukkaa!

pienenä vihasin marjastusta, sienestystä ja kaikkea pakollista aivan älyttömästi, mut nyt siitä osaa nauttia. luonnossa oleminen on ihan super makeeta. paljon kivempaa kun pienenä.

paistettiin makkaraa puolukkametsän vastapäätä, noin kilsan päässä olevassa saaressa.

ihan sika kivaa, en osaa muuta sanoa. teki mieli jäädä tuijottamaan sitä maisemaa, vaan olla siinä.

eikä mennä töihin, niinko seuraavana päivänä piti.. argh.

tänään katsoessa Iholla-sarjaa, vauvakuume vaan kasvoi.

itkeskelin siinä taas sitten. 

kaikkea sitä onnea mikä huokui noista telkkarin vanhemmista.

ja mietin sitä, että saanko koskaan omia.

se, että saa silittää oman lapsen uneen, laulaa tuutulauluja,

rakastaa ja olla jollekin tärkeä. antaa kaikkensa, joka päivä.

tuntea se lämpö. haluan niin kovasti lapsia.

mut ehkä nyt kuitenkaan ei ole sen aika

vielä.