EMOGIRL91

tässä hieman saatan matkia hyvää ystävääni Rikaa, mutta ihan vain tuli tästä uudesta alusta, omien elämäntapatottumusten muuttamisista sekä omasta ulkonäöstä mieleen tehdä tällainen transformers kirjoitteluhössöpössö. (ps. transvolmelsit on palhait)

eli, perjantain kammottavan pelottavan humalan jälkeen oon päättänyt vähentää juomistani HYVINKIN runsaasti. eli en todellakaan tästä lähtien juo joka viikonloppu, en edes sitä yhtä päivää. tässä on nyt vietetty melkeimpä kesästä lähtien joka viikonloppu olut tölkki/tuoppi kourassa, (ellen ole ollut töissä!!) joko vain yhden päivän tai parhaimmassa tapauksessa kumpainsenkin päivän näistä ah niin vapauttavista viikonlopun rentoutumispäivistä! eli unta ei ole saatu koskaan kunnolla, rahaa on mennyt ihan turhaa ja aivan liikaa, terveys on ollut ihan sivuseikka kokoajan sekä ihmissuhteet kärsii huomattavasti. se on myös vitsin erityistä että oon ihan erilainen kun oon humalassa, ja se on melko pelottavaa. se miten alkoholi muuttaa ihmistä, ihan toiseksi henkilöksi on niin mielenkiintoista, mutta samalla hyvin häiritsevää.


tiiän et oon monesti luvannu alottaa tän helkkarin kuntokuurin, mut nyt, kun oon lopettanu tupakoinnin ja jos tuo alkoholisoituminen ei ihan pahasti oo levinny koko aivokuuppaan, aion ruveta taas treenaamaan. en mene salille, en liity mihinkään kerhoihin, en aloita uutta harrastusta vaan ähkin ja puhkin kotona, sillä uskon että saan täällä ihan yhtä hyvät tulokset aikaan kun salillakin. TOKI siellä on se tsemppari jota ehkä tarviisin näin alussa, mut enköhän osaa piiskata itteni lattialle kun on sen aika!

painoani en tällähetkellä tarkalleen tiedä, mutta se on vuoden parin aikana pomppinut 52-57 välillä, joten eiköhän se sitä luokkaa suurinpiirtein oooo. oon varmaan aika tyhmä, mut miuta pelottaa et menetän tissini kokonaan. tottakai ne pienenee vähän, mut en haluais. toki niissä on negatiivisia puoliakin (koskee selkää, ne on tiellä, ällöt miehet tuijottaa, niihi koskee vitusti menkkoja ennen ja niiden aikana), mut oon oppinut nekin ulokkeet pikkuhiljaa hyväksymään osaks tätä ruumiskuvatusta!

loppuun laitan tähän kehitysaskeleita, jokaisessa kuvassa olen niiden ottamishetkellä tuntenut olevani jotenkin uuden ja upean näköinen, jälkeenpäin kun kattelee niin huhhuh.

joo, olen agrodyyni. eli siis joskus vuonna "ostan paitani h&m:n poikien osastolta, teippaan tissit kiinni ja esitän emopoikaa". en siis halunnut olla poika, kai. sekavinta itsetutkiskeluaikaa koko miun elämässä :'') valaistuin näihin aikoihin myös siihen, että hei, maailmassa on vitusti naisia. 15-16 vee, en oikeesti pysty muistamaa :D

tässä nyt hieman enemmin feminiinisempänä kuin pahimpina emo aikoinani mutta silti, huomatkaa tukka silmän päällä, ei meikkiä ja joku melkein kuoleva katse. ps. tuo paita ei varmasti menis enää päälle... ikää varmaan 16-17, tai jotain sinnepäin.

vuodelta x, oisinko ollu 18? kuitenki ennenkuin leikkasin tukkani. ah, miksi tein sen.

no tässä tukka on jo vähän kasvanu, punertunu ja yleensä toisen silmän päällä

ja tässä, viimeisin. olen feikkimilla ja käytän pidennyksiä, ihan sen takia koska leikkaus tukassa on lol ja kasvatan sitä!

huomatkaa tuuhenevat kulmakarvani ja ryppyyntyvä ihoni (no okei ne on hymykuoppia), paljon on tää mamma ulkonäöllisesti muuttunut, mielipiteet maailmasta ja asioista myös, mutta sama kettutyttörebelemoboy tuolta sisältä vielä löytyy. MCR oli sillon huippu, sitä se on vieläkin! yläasteella oli järkyttävä pissisvaihe 7-luokalla, onneks siitä ei oo ku luokkakuva todisteena. Tai no, kavereilla voi olla jotain kiristysmateriaalia kaappien pohjalla :s

lopuks lällöällöhyikamala -kuva

awawaw ai lav juu murena