mut ei se haittaa, meen sinne uudestaan. toivon saavani selkeyttä tähän utopiseen elämääni ja herääväni ihmemaailmoistani jossain vaiheessa, se toki pelottaa, mutta en pysty handlaamaan situationeita, joita pitäisi. eli joo, odotan diagnoosia. selvitystä, selitystä. avainta, johonkin oveen mistä pääsisi ehkä helpotukseen. hooho huone helpotus. padumtss!
macilla on hankala operoida monia asioita kerrallaa, koska täs on ihan ufojuttuja. (ei, en ole hankkinut) täytyy vain olosuhteiden pakosta tietyssä paikassa tällähetkellä käyttää.
tänä aamuna oon kattonut about tuhat jaksoo Modern Familya, juonu kahvia ja kaasutellu. Ajattelin viettäväni koko päivän tekemällä en mitään, koska sen osaan täydellisesti plus on "ansaittu" hiihtoloma. aamulla vielä mietin että joskopa ois tehny kouluhommia, mutta se jää nähtäväks OHOHOHHOH
olo on levoton, ajattelin jopa laittaa vaatteet päälle. oikeet vaatteet.
oon huolissani silmistäni, koska tää vitivalkonen ruutu koskee niihin, ei kirjaimellisesti koska se ois vitsin outoa.
otan nyt kitaran käteen ja rupeen näppäilemään (en, koska en osaa. rämpyttelen vaan "hienosti" ja sanon osaavani soittaa kitaraa. osaan mie vähä. mut en viel upeesti. okei moikka)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti