viettäneenäni (MIKÄ PIIP SUOMENKIELTÄ VAIVAA!?!??) kokonaisen viikon ilman pidennyksiä oon löytänyt itsestäni polkkatukkaisen riiviön, joka olin about viis vuotta sitten.YKS tyyppi sai sen myös esiin. paniikki.
maanantaina täytyy mennä avaamaan aivokaappia sekä sydänmurjua psykiatriselle sairaanhoitajalle.
tälläviikolla on vituttanut teeskentelijät kaikkein eniten. ne ketkä on niitä tyyppejä vaan sen takia koska pitää. (minähän vittu laitan eriparisukat jalkaan jos haluan (ne ei tiiä et se on tahallinen teko))
sitten tää syöminen mikä on lähteny ihan lapasesta, tai sen puuttuminen. no mut kariseepa kiloja taas entiseen malliin. ehkä tästäki sais jonkun diagnoosin.
everything is fucked up and all I can think about is when I get another sip of my cold beer
parisuhteen päättymisen jälkeen käydyt keskustelut on ehkä kamalimpia. tänään koin sellaisen - taas. tälläkertaa viimeisen. "en pysty enää antamaan siulle mitä tarvitset" ennen luulin, että joku muu voi sanoa miulle tuollain, en minä. kerrankin toisinpäin.
yksinäisyys on ihanaa. mut tällähetkellä tuun hulluksi siitä, ihan bonkers you know. ahdistaa et silmissä sumenee. toisaalta haluun paeta tätä paskaa maailmaa vaikka Narniaan. tai hautaan.
vihaan myös vieläkin sitä vinkuvaa Taylor Swiftiä vai miten sen urpon nimi koskaan kirjotetaankaan. voisin omistaa elämäni sen vihamiselle. muuttaa tän blogin viralliseks HATERS OF SWIFT (wtf is she a clock) UNITE WE STANd TAI jotai super mahtvaa
YHDYS SANA.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti